Mitä eroa on absoluuttisella ja suhteellisella voimalla? Absoluuttinen voima tarkoittaa sitä voimaa, jonka henkilö pystyy tuottamaan riippumatta henkilön omasta painosta. Suhteellisella voimalla tarkoitetaan yleensä sitä voimaa, jonka henkilö pystyy tuottamaan suhteessa omaan painoonsa. Suuremmalla henkilöllä on usein suurempi absoluuttinen voimataso kuin pienemmällä, kun taas pienemmällä henkilöllä on usein suurempi painoonsa suhteutettu voimataso kuin suuremmalla. Esimerkiksi painonnostossa työnnön maailmanennätykset ovat alle 55 kg sarjassa 166 kg, alle 73 kg sarjassa 200 kg ja alle 109 kg sarjassa 241 kg. Absoluuttinen voima siis kasvaa sitä mukaa kun nostajan kokokin kasvaa. Nostajan omaan painoon suhteutettuna järjestys muuttuu kuitenkin päinvastaiseksi. Alle 55 kg sarjassa nostettu ennätyspaino on 3-kertainen suhteessa nostajan omaan painoon. Alle 73-kg sarjassa enää 2,7-kertainen ja alle 109 kg sarjassa ”vain” 2,2-kertainen. Sama ilmiö on olemassa myös eläinmaailmassa; pienemmät eläinlajit pystyvät pääsääntöisesti nostamaa suurempia kuormia suhteessa painoonsa kuin suuremmat.
Suhteellinen voima
Kahden henkilön nostotuloksia on helppo verrata, kun nostajien omat painot ovat samat. Kumpi nostaa enemmän – on parempi. Mutta kun nostajien omat painot eroavat toisistaan, on tilanne hankalampi. Pienempi nostaa suhteessa omaan painoonsa enemmän, mutta suurempi nostaa kilomääräisesti enemmän. Kumman nostotulosta pitäisi arvostaa enemmän? Voimanostossa tähän käytetään Wilksin kaavaa ja painonnostossa Sinclairin kaavaa. Tekemämme Wilksin laskuri perustuu Wilksin kaavaan ja Sinclairin laskuri puolestaan Sinclairin kaavaan.
Wilksin kaava
Wilksin kerroin tai Wilksin kaava on matemaattinen kerroin, jota voidaan käyttää voimanostajien suhteellisten vahvuuksien vertailuun riippumatta nostajien eri painoluokista. Australian Voimanosto Ltd:n toimitusjohtaja Robert Wilks on Wilksin kaavan kehittäjä ja kaava perustuu IPF:n (International Powerlifting Federation) nostotuloksiin.
Alkuperäinen versio Wilksin kaavasta
Wilks-kertoimen laskemiseen käytetään seuraavaa yhtälöä:
missä ”x” on nostajan kehon paino kilogrammoissa ja missä ”a”, ”b”, ”c”, ”d”, ”e” ja ”f” ovat:
Lopuksi yhteistulos (kg) kerrotaan saadulla kertoimella, jotta saadaan tietää vakioitu yhteistulos, joka on normalisoitu kaikkien kehonpainojen välillä.
2020 päivitetty versio Wilksin kaavasta
Alkuperäinen Wilksin kaava perustuu vuosien 1987-1994 tuloksiin ja onkin siksi saanut kritiikkiä siitä, ettei sitä ole päivitetty vastaamaan nykyaikaa, toisin kuin esimerkiksi Sinclairin kaavaa, joka nojaa tuoreisiin maailmaennätyksiin. Wilksin kaava kuitenkin päivitettiin maaliskuussa 2020 kertoimien uudistamiseksi siten, että miesten ja naisten suoritukset linjattiin paremmin ja raskaimmat painoluokat tuotiin parempaan tasapainoon keskipainoluokkien kanssa, joista alkuperäinen kaava oli saanut myös kritiikkiä.
missä ”x” on nostajan kehon paino kilogrammoissa ja missä ”a”, ”b”, ”c”, ”d”, ”e” ja ”f” ovat:
Lopuksi yhteistulos (kg) kerrotaan saadulla kertoimella, jotta saadaan tietää vakioitu yhteistulos, joka on normalisoitu kaikkien kehonpainojen välillä.
Sinclairin kaava
Olympiapainonnostossa tarvitaan usein kykyä vertailla eri urheilijoiden tuloksia kahdeksan painoluokan välillä. On tärkeää ottaa huomioon nostajien paino, sillä teoriassa mitä raskaampi olet, sitä enemmän pystyt nostamaan. Näin ollen nostettu yhteistulos on standardoitava, jotta voidaan verrata erikokoisia nostajia. Tällöin sinclair-kertoimesta tulee hyödyllinen.
Sinclair-kerroin lasketaan uudelleen jokaisen olympiadin lopussa. Se perustuu kunkin painoluokan yhteistuloksien maailmanennätyksiin. Sinclairin kaavalla voidaan laskea kuinka paljon nostaja nostaisi yhteistulokseksi, jos hän olisi raskaimmassa painoluokassa. Tätä nostettua painoa kutsutaan nimellä sinclair-yhteistulos. Nostajien yhteistulos on heidän tempaustuloksensa yhteen laskettuna heidän työntötulokseensa. Jokaisen olympiadin päätteeksi lasketaan kaksi sinclair-kerrointa, yksi miehille ja yksi naisille. Sinclair-kerroin riippuu nostajan painosta.
Kutakin sinclair-kerrointa käytetään kunkin olympiadian ensimmäisen vuoden 1. päivästä olympiadin viimeisen vuoden joulukuun 31. päivään.
Sinclairin kerroin jokaiselle urheilijalle lasketaan seuraavalla kaavalla:
Jos nostajan paino on korkeampi kuin ”B” niin hänen sinclair-kertoimensa on 1.
”A” ja ”B” viimeisellä neljällä olympiadilla:
Nostajan sinclair-yhteistulos lasketaan:
yhteistulos x sinclairi kerroin = sinclair-yhteistulos
