Latasimme OpenPowerlifting-projektin koko tietokannan – 3 971 009 kilpailutulosta vuosilta 1964–2025 – ja ajoimme sen läpi yhdellä kysymyksellä: miten voimanosto on oikeasti muuttunut? Kolme muutosta nousi datasta esiin niin selvästi, ettei niitä voi selittää sattumalla. Yksi niistä koskee erityisesti Suomea, eikä se ole mairitteleva.
Yhteenveto
- Raw-nosto ohitti varustenoston osallistujamäärissä vuonna 2015 – nyt jo 94 % nostajista kilpailee ilman varusteita.
- Varustenoston maailman kärkitulokset ovat laskeneet vuodesta 2011, raw-kärki paranee yhä joka vuosi.
- Naisten osuus nostajista on kolminkertaistunut 2010-luvun alusta (11 % → 35 %), ja painoon suhteutettu kärkitaso saavutti miehet.
- Suomalaisia kilpailee enemmän kuin koskaan (yli 1 000 nostajaa vuodessa) – mutta maailman kärjestä Suomi putosi 2020-luvulla.
Raw syrjäytti varusteet – nopeammin kuin moni muistaa
1980- ja 1990-luvuilla käytännössä kaikki kilpailutulokset nostettiin varusteissa: penkkipaidat, kyykkyhaalarit ja siteet olivat lajin normi. Raw-liike lähti liikkeelle 2000-luvun puolivälissä, ja sen jälkeen käyrä on ollut armoton. Vuonna 2015 raw-nostajia oli ensimmäistä kertaa enemmän kuin varustenostajia – ja vuonna 2025 raw-osuus oli jo 93,9 %.
Kiinnostavin yksityiskohta ei kuitenkaan ole osallistujamäärä vaan kärkitaso. Varustenoston maailman top-10:n keskiarvototaali huipentui vuonna 2011 (1 270 kg) ja on sen jälkeen laskenut noin sataa kiloa (1 167 kg vuonna 2025). Raw-kärki sen sijaan paranee yhä: 917 kg (2010) → 1 089 kg (2025). Lahjakkuudet menevät sinne missä kilpailu on – ja se ei ole enää varustenosto.
Naiset kirivät miehet kiinni – ja painoon suhteutettuna ohi
Vuonna 2010 vain noin joka kymmenes voimanostaja oli nainen. Vuonna 2025 osuus oli 34,6 % – yli kolminkertainen. Mikään muu lajin rakenteellinen muutos ei ole ollut yhtä nopea.
Määrän mukana nousi taso. Kun naisten ja miesten kärkeä vertaa kehonpainoon suhteutetuilla Dots-pisteillä, ero oli 1990-luvulla noin 25 %. Vuosina 2017–2019 käyrät leikkasivat ensimmäistä kertaa, ja 2020-luvulla naisten top-10 on ollut miesten tasolla tai sen yli (2025: naiset 626, miehet 616 Dots-pistettä). Rehellisyyden nimissä: Dots-kaavassa on omat kertoimensa miehille ja naisille, joten tarkin tulkinta on, että naisten kärkitaso saavutti sen, mitä kaava pitää samanarvoisena suorituksena – vielä 90-luvulla se oli kaukana siitä.
Suomalaisia nostaa enemmän kuin koskaan – mutta maailman kärki karkasi
Ensin hyvät uutiset: suomalainen voimanosto voi harrastajamäärillä mitattuna paremmin kuin koskaan. 1990-luvulla kilpailutuloksia kirjattiin keskimäärin 270 suomalaiselta nostajalta vuodessa. Vuonna 2024 uniikkeja suomalaisnostajia oli ennätykselliset 1 021 – ja 2025 lähes sama (1 010).
Sitten se toinen puoli. Vuosina 2015–2019 Suomen kärki oli aidosti maailmanluokkaa: kovimmillaan paras suomalainen nosti varusteissa 1 175 kg:n yhteistuloksen alle 90-kiloisena (760 Dots-pistettä) – enemmän kuin maailman top-10:n keskiarvo samana vuonna. 2020-luvulla tilanne kääntyi rajusti. Varustenoston huippukausi päättyi, eikä kukaan ole noussut tilalle kansainväliselle huipulle: parhaan suomalaisen taso on nyt noin 600 Dots-pistettä, kun maailman kärkikymmenikön keskiarvo on noin 700.
Paradoksi on ilmeinen: pohja on leveämpi kuin koskaan, mutta huippu puuttuu. Onko kyse siitä, että uusi raw-sukupolvi ei ole vielä ehtinyt huipulle? Vai siitä, että harrastajamäärän kasvu tuli kuntoilijoista, ei kilpaurheilijoista? Data ei vastaa tähän – mutta suunta on selvä, ja se kannattaa sanoa ääneen. Suomalaisten kärkituloksia voi selata tarkemmin suomalaisten voimatulosten koosteesta, ja maailman absoluuttista kärkeä painonnoston maailmanennätyksistä.
Menetelmä ja lähteet
- Data: OpenPowerlifting-projekti, tietokantavedos 11.7.2026 (3 971 009 tulosriviä). Koko aineiston voi ladata projektin GitLab-arkistosta.
- Rajaus: vain täydet kolmiliiketulokset (SBD), hylätyt suoritukset poistettu, kultakin nostajalta paras tulos per vuosi. Vuosi 2026 jätetty pois keskeneräisenä.
- Dots-pisteet suhteuttavat yhteistuloksen kehonpainoon, jolloin eri painoluokkien nostajia voi verrata keskenään. Voit laskea omat pisteesi Wilks- ja Dots-laskurilla.
- “Suomalainen” = nostajan maaksi on merkitty Suomi tai tulos on Suomen Voimanostoliiton (SVNL) kilpailusta.
- Kattavuus: vanhimpien vuosikymmenten tuloksia on arkistoitu harvemmin kuin nykyisiä, joten 1970–80-lukujen absoluuttisiin määriin kannattaa suhtautua suuntaa-antavina. Trendien tulkinnat on tehty tämä huomioiden.
Saa lainata – näin viittaat tähän selvitykseen
Kaikki tämän sivun kuvaajat ja luvut ovat vapaasti käytettävissä uutisointiin, blogeihin ja someen, kunhan mainitset lähteeksi punttiohjelmat.fi:n ja linkität tälle sivulle. Valmis upotuskoodi:
<img src="https://punttiohjelmat.fi/wp-content/uploads/2026/07/voimanosto-raw-osuus.png" alt="Raw-nostajien osuus voimanostajista 1980–2025" width="100%">
<p>Lähde: <a href="https://punttiohjelmat.fi/tilastot-ja-ennatykset/voimanoston-kehitys/">punttiohjelmat.fi</a>, data: OpenPowerlifting</p>Päivitämme selvityksen vuosittain uudella tietokantavedoksella. Jos data herätti treenikipinän, aloita vaikka sivuston suosituimmasta ohjelmasta: venäläinen penkkiohjelma.